Naisten Ykkönen pakettiin

6.3.2022

Keväällä 2021 Liiganousun myötä päätimme anoa sarjapaikkaa myös Naisten Ykköseen rakentaaksemme riittävän laadukasta pelaajapolkua pelaajille, jotka haluavat kehittää itseään futsalissa. Valmennuksen näkökulmasta tavoitteet olivat selkeästi pelaajakehitykselliset. Yhdessä pelaajien kanssa asetettiin toki myös tulostavoitteet kaudelle.

Ryhmä on harjoitellut koko kauden yhdessä liigajoukkueen kanssa ja tekeminen treeneissä onkin ollut kokonaisuutena hyvää. Monen pelaajan kohdalla on otettu huikeita harppauksia futsalpelaajana. Tässä mielessä valmennuksen asettama pelaajakehityksellinen tavoite on osittain täyttynyt. Oli myös hienoa huomata, että alun perin Ykkösen peliryhmän runkopelaajiksi lasketut pelaajat pystyivät nopeasti omaksumaan itselleen uuden roolin Liigaporukassa, kun loukkaantumisten myötä siirtyivät hiukan nopeammalla aikataululla kovempiin peleihin. Tämä toki hiukan sekoitti pakkaa Ykkösen peliryhmässä, mutta toisaalta avasi mahdollisuuksia useammalle pelaajalle kehittymiseen.

Liigan ja Ykkösen pyörittäminen samanaikaisesti samoilla taustajoukoilla loi omat haasteensa, mutta kaiken kaikkiaan näistä selvittiin hyvin. Halusimme mahdollistaa mahdollisimman hyvän ympäristön kaikkien kehittymiselle ja tähän Ykkönen sopi Kakkosta paremmin.

Kaiken kaikkiaan Ykkösen kaudella pelattiin 18 ottelua, joissa peliminuutteja kerrytti 26 pelaajaa. Näistä pelaajista 5 tai enemmän otteluita merkkautti 17 ja kaiken kaikkiaan B-junioreita oli mukana 7. Otteluissa onnistuimme tekemään 41 maalia, joka tarkoittaa 2.2 /ottelu. Tämä ei ole riittävästi, varsinkin kun samaan aikaan päästimme 84 maalia eli 4.6 / ottelua. Parannettavaa jäikin siis paljon sekä hyökkäyspelaamiseen että puolustuspelaamiseen. Kuvaavaa on myös pistetilastoissa Nokian pelaajien puuttuminen kärkikahinoista. Maalintekonälkää tarvitaan siis rutkasti lisää. Nokian paras pistenikkari oli Lena Ojala tehoilla 6+3 ja hyvänä kakkosena Aura Mäkinen 6+2. Samaan aikaan muiden joukkueiden parhaat nakuttavat lukemia 46+14, 21+10, 22+6, 15+11…….

Tekeminen treeneissä on ollut pääsääntöisesti hyvää läpi kauden, mutta jostain syystä peleissä tuskaillaan ja kadotetaan tekemisen rohkeus ja ilo. Pelin sisään pääseminen tuottaa ongelmia. Tätä pitää siis jatkossa selvästi parantaa. Suurimmat ongelmat löytyvätkin todennäköisesti muualta kuin taidoista. Joukkueesta ei selvästi saatu mitattua ulos sitä parasta potentiaalia, mihin olisi ollut mahdollisuus. Tekemisen taso ailahteli liikaa ja henkinen kantti ei riittänyt pitämään pakkaa kasassa ja viemään peliä eteenpäin pelaajien ja joukkueen vahvuusalueella. Peleissä tapahtuminen ns. harmillinen sulaminen.  Pelaajat osaavat ja tietävätkin miten pitäisi pelata, mutta näin ei kuitenkaan peleissä tehdä. Yksinkertaisistakin asioista osataan tehdä jotenkin tosi vaikeita. Vastuunottaminen ja varsinkin sen kantaminen kokonaisvaltaisesti on selkeä parannuksen kohde. Omalla tasolla pelaamalla ryhmä olisi pystynyt haastamaan sarjan jokaisessa pelissä vastustajan ja vaikka voittoa ei olisi aina irronnutkaan olisi häviäminen hyvällä pelillä ollut hyväksyttävää, mutta nyt jäi liikaa jossiteltavaa ja painolastia muutamien pelaajien kannettavaksi suuresta pelaajamäärästä huolimatta.

Kaiken kaikkiaan tuloksellisesti kausi oli huono eikä päästy lähellekään asetettua tavoitetta. Ilahduttavaa oli kuitenkin monen pelaajan kehittyminen henkilökohtaisella tasolla. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Muutamana nostona voisi mainita Aura Mäkisen, joka olosuhteiden pakosta siirtyi pelaamaan pohjapelaajan paikalle ja nosti tekemisen tasoaan tämän seurauksena hurjasti. Aura kehittyi myös lukemaan peliä ja oivaltamaan asioita kentällä ja kentän ulkopuolella. Toinen pohjapelaajan paikalla pelannut ja paljon pelaamisessaan kehittynyt oli kauden jo alettua mukaan hypännyt nuori Essi Ikonen. Pivotin paikalla häärännyt Lena Ojala onnistui yllättävillä ratkaisuillaan pitämään vastustajan puolustuspelaajat ja maalivahdin alati hereillä. Salla Pere esiintyi niin ikään pivotin paikalla tehden hurjan määrän töitä joukkueen eteen. Salla teki paluun parketeille muutaman vuoden tauon jälkeen ja on ennen totuttu näkemään enemmän maalitolppien välissä. Salan sitoutuminen tekemiseen oli ihailtavaa, vaikka matkustaminen treeneihin junalla Porista oli kaikkea muuta kuin kevyttä.  Maalissa isot minuutit pelannut maalivahti Johanna Salonen kuuluu myös ehdottomasti joukkueen tukipilareihin. Johanna siirtyi Nokialle futsalia pelaamaan Pirkkalasta ja kausi Ykkösessä oli ensimmäinen ylemmällä sarjatasolla.

Treenaaminen jatkuukin vielä Liigakauden jatkuessa. B-ikäisillä on myös vielä edessä SM-lopputurnaus muutaman viikon päästä. Myöhemmin keväällä vähän hengähdämme ja  sen jälkeen jatkamme futsalin parissa myös kesäharjoittelun merkeissä. Tulevan kauden joukkueita alamme kokoamaan heti, kun saamme sarjat päätökseen.